Se ei ole yksi laina vaan monta pienempää. Rinteen ja Marinin hallitukset oli vallassa 6. kesäkuuta 2019 - 20. kesäkuuta 2023, sinä aikana otettiin 20. kesäkuuta 2023 - toukokuu 2027 erääntyviä sarjaoblikaatioita 27 kappaletta, yhteisarvoltaan 15,362 miljardia. EMTN- ja velkasitoumuksia ei näytä osuvan aikavälille. Eli noin kolmasosa edellisen hallituksen lainasta on tämän hallituksen maksulistalla.
Vois tietenkin myös rajata eräpäivän perusteella pelkästään nykyhallituksen maksettavaksi lankeavia ja kattoa minkä hallituksen ajalla ne oli otettu.
Nykyinen ottaa lainaa, koska sen pitää maksaa myös edellisten hallitusten ottamat lainat. Mut nykyisen hallituksen epäonneksi uuden lainan korko on alkuperäistä lainanottoaikaa korkeampi, siksi meidän lainanhoitokulut räjähtää.
Mut olishan se ollu päällikkötason päätös ilmoittaa et edellisten hallitusten lainojen maksut otetaan veronkorotuksina niitä äänestäneiltä tuloluokilta.
Neljän vuoden päästä 30+ miljardia taas lisää lainattu nuorten tulevaisuudesta.
Saa näkee riittääkö 30+, kun vienti sukeltaa, lopputulos voi alkaa isommallakin numerolla.
Tilanne ei ole yksinomaan seurausta tämän tai edellisen hallituksen toimista. Toisen maailmansodan taloudellisen vaikutuksen jälkeen valtionvelka osuutena BKT:sta on ollu alle 3% - vähän yli 16% aina 80-luvun loppuun asti. Sit 90-luvulla homma lähti lapasesta niin et velan koko verrattuna bruttokansantuotteeseen oli isompi kuin vuonna 2022, useana vuotena yli 60%.
90-luvulla kerääntynyt velka pieneni jonkin verran 00-luvulla, mut velkasuhde alkoi taas nousemaan vuoden 2008 kriisin seurauksena. Lukuunottamatta vuosia 2016-2019, eli SOS-hallituksen aikaa, velan osuus kasvoi joka vuosi aina koronan alkuun, jolloin se lähti taas käsistä, 90-luvun lopun ja sota-aikojen tasolle. 90/00-luvuilla meidän BKT oli monta vuotta putkeen korkealla Nokian takia, mut se ei takoittanut velan määrän vähentämistä, vaan velkaa lisättiin, ja sit huomattiin et Nokian tuoma BKT:n kasvu olikin väliaikainen. Niinä vuosina tapahtui isoimmat virheet, kun vaikka BKT oli pitkään koholla, velkaa ei systemaattisesti pienennetty, vaan sitä jopa kasvatettiin.
Tämän ja ensi vuoden velan lopullista määrää voi arvuutella, ei näytä siltä et mitään pulaa kriiseista on, joten voi olla et päästään velkasuhteessa rauhan ajan ennätyksiinkin. Varsinkin kun näyttää siltä et talouskin on heikkenemässä.
Aina 90-luvun alusta lähtien "perusvelka", eli se osuus velkaa, joka on aina olemassa suhdanteista riippumatta, nousi noin 10%:sta noin 30%:iin. Se on kolminkertainen suhde aiemmasta sodan jälkeisestä suhteesta, jota jokainen hallitus 90-luvulta lähtien piti olemassa, joka lopulta aiheutti tämän meidän nykyisen korkomenoongelman. Koska jos meidän perusvelka olisi ollut pienempi, myös 2008-kriisin, koronan ja sodan aiheuttamat lisäongelmat olis aiheuttanu pienemmän lopullisen velkasaldon.
Käytännössä me ei oltu varauduttu vähävelkaisuuden tuomalla taloudellisella liikkumavaralla niihin kriiseihin mitä tuli. Osa syystä on et viime aikoina Suomen talous ei enää kasva verrokkimaiden mukana. Mut osa on myös sitä et, lähes poikkeuksetta, velalla maksettiin vaalilupauksia vuosikymmeniä 90-luvulta lähtien. Ja kun oli poikkeus, ne äänestettiin pois vallasta. Se lienee nykyisenkin hallituksen kohtalo, vaikka nää ei varmaan edes onnistu velkaa vähentämään.
Steady Energy aims to build the world’s first LDR-50 reactor-based heating plant by 2030.
The LDR-50 district heating reactor is a small modular nuclear reactor which has been in development at VTT since 2020. LDR-50 is a type name for a reactor with a heat output of 50MW. Designed to operate at around 150 degrees Celsius and below 10 bar (145 psi), its operating conditions are less demanding compared to those of traditional reactors, simplifying the technical solutions needed to meet the high safety standards of the nuclear industry.
Niillä on aika kova aikataulu, yhdessätoista vuodessa kuitin takaa puksuttamaan kaukolämpöä. Onhan se tietenkin pienempitehoinen ja matalampipaineinen kuin perinteiset voimalat, joten se on varmaan oleellisesti yksinkertaisempi. Mut kuulostaa aika lyhyeltä ajalta, olishan se tietenkin hienoa jos se onnistuu noin nopsaan.
Mitenköhän toi tapahtu käytännössä. Ilmoittiko Suomi Natolle et tässä olis nyt turvallisuusvaje tarjolla, vai kattoko Nato et tossa on puuttumisen paikka. Jos partiointi jatkuu kauan, vois olettaa et siitä tulee kustannuksia, jotka ei ole valvontalaivojen normaalia käyttöä tai on pois siitä mitä laivat olis tehny ilman iskua putkeen ja kaapeleihin. Vois olettaa et Natollakaan ei ole ylimääräisiä laivoja, vaan ne on jotain varten olemassa ja se alkuperäinen asia pitää kans hoitaa. Mahtuuko tämä Naton normaaliin budjettiin vai nostaako kukin operaatio jäsenmaksua. Vaikka nostais, se ei varmaan iso raha ole, mut kiinnostaa miten asiat toimii.
Ilmeisesti Suomesta lähetetyn henkilökunnan palkka maksetaan osin jäsemaksuista ja osin PV:stä. Meneeköhän se samalla tavalla muiden resurssien kanssa. Jos jollekin Natomaalle muodostuu ongelma, jonka hoitamisessa Suomi voi auttaa, maksetaanko sen kustannukset Naton jäsemaksuista, PV:n budjetista vai molemmista.
Vois olettaa et Itämeren partiointi on uusi normaali. Venäjällä ei näytä olevan mitään muutoshalua vaikka maan johto vaihtuisi, joten tilanteen paranemisesta ei näytä olevan pelkoa. Ehkä vois jopa olla niin että häirikkönaapurin tilanne menee vielä huonommaksi ja Naton apua tullaan tarvitsemaan Suomessa enemmänkin. Hö, Suomi on Natossa, miks mä kirjoitan tekstiseinää, mee nauttimaan lauantaista.
Se on tietenkin totta et yksittäinen asejärjestelmä ei varmaan paljoa sodankulkuun vaikuta. Mut osana länsimaiden sotilaallista tukea Ukrainalle, se on varmasti hyödyllinen ja auttaa Ukrainaa tavoiteiden saavuttamisessa.
Olipa hyvä et ne muistututti. Pääsi käymään niin et satuin ostamaan virheettömästi toimivan reitittimen ja ei ole ollut mitään syytä kirjautua siihen. Yleensä päivitykset ja asetukset tulee katottua samalla ku ihmettelee miksi joku toinen asia ei toimi oikein.
Näyttää todennäköiseltä, että tiedotustilaisuus liittyy Viron ja Suomen väliseen kaasuputkeen. Ylen tietojen mukaan viestintävastuu asiassa on siirretty valtioneuvostolle.
Virhe tapahtui jo silloin kun päätettiin alkaa keräämään rekisteriä jota ei tarvita. Nyt se virhe mahdollistaa uusia virheitä. Tää on taas yksi vahvistus lisää mun teoriaan, jonka mukaan ainoa tieto mitä ei voi käyttää väärin on se mitä ei kerätä.
MIKES tarjoaa myös virallista ja julkista NTP-palvelua, jos haluaa synkronoida omat laitteet siihen. Se on stratum 2, eli artikkelin kuvassa oleva jääkaapin näköinen laite ja muut laitteet ylläpitää kansallista aikaa, joka on stratum 0. Sitä ei ole saatavana ulkopuolelta. Mut stratum 1 aika synkronoidaan siihen, joka on virallinen NTP-palvelu, joka on maksullinen ja rajatun käyttäjäryhmän käytettävissä. Stratum 2 synkronoidaan stratum 1 ajasta ja sen palvelimet on julkisia, time.mikes.fi, time1.mikes.fi ja time2.mikes.fi.
NTP:n käyttäminen vaatii NTP-ohjelman, jolle määritellään mitä palvelinta se käyttää. Tyypillisissä käyttöjärjestelmissä palvelin on jo asetettu, mut vaikka verkon laitteissa se pitää usein määritellä käsin. Jos kello on tarkoitettu ihmisen katsottavaksi, ajan tarkuuden ei tarvitse olla kovin hyvä. Mut jos haluaa katsoa kahden eri paikassa olevan laitteen logimerkintöjä, vaikka jonkin ongelman selvittämiseksi, niiden kellojen pitäisi olla niin samassa tahdissa että aikaleimasta näkee missä järjestyksessä merkinnät on tullu.
Verkon laitteet näyttää ajan usein sekunnin sadasosien tai tuhannesosien tarkkuudella, joka on stratum 2 kellon kyvylle helppo tehtävä. Mut, koska ajan kertova kello on eri paikassa kuin sitä pyytävä laite ja vielä internet-yhteyden päässä, jonka takia ei voi tietää kuinka kauan aikapaketin perillemenossa on mennyt aikaa, laitteen kello kannattaa synkronoida mahdollisimman läheltä. Paras olisi oma palvelin sisäverkossa, mutta jos on laitteita useissa verkoissa, monilla paikkakunnilla ja eri maissa, alkaa saman ajan aikaansaaminen olla aikamoisen työn takana ja aika usein epäonnistuu.
Yksityiset firmathan niitä tekisi luvanvaraisesti, eikä se edes kauhean vaikeaa ole suurimmalle osalle huumeista. Huomattavasti monimutkaisempiakin lääkkeitä valmistetaan kyllä.
Ongelma ei ole niinkään tekninen, vaan moraalinen ja vastuukysymys. Liekö siitä edes esimerkkiä missään.
Tässäkin edelleen kontaktin saaminen käyttäjään ja hoitoon ohjaus on se toimivin ratkaisu.
Nii, mut sitä kontaktia saa aikaan myös ilman että laillistetaan huumeiden myynti. Onhan sitä kontaktia jo nyt vaikka käyttökin on laitonta.
Hollanti painii omassa sarjassaan, koska niillä on niin iso satama. Suomi ei näillä näkymin ole tulossa Hollannin kaltaiseksi portiksi Eurooppaan, ni ei ne ole meistä samalla tavalla kiinnostuneita. Muutenkin, pieni maa pienet ongelmat.
Laillistamisen vaikutusta käyttäjien määrään ja käytön määrään lienee jonkin verran jo tutkittu. Ilmeisesti Porugalissa, missä käytön laillistaminen on Euroopassa pisimmällä, muutos vähensi haittoja, mut ei lisännyt käyttöä. Jos Suomessa käy samalla tavalla, käytön rangaistuksista luopuminen on perusteltua. Mut siitäkin on aika pitkä loikka siihen että valtio alkaa tuottamaan ja jakelemaan huumeita. Nehän pitää valmistaa paikallisesti ettei tulisi rahoitettua kv-huumekauppaa.
Sit oliskin kiva olla vartija apteekissa, kun tehtäväna olis ottaa vastaan radikaalisti muuttuneen huumepolitiikan seurausta ryöstön muodossa. Siinä sit voi rauhotella itseään narkkarin veitsi pistosuojaliivissä et nyt sataa valtion laariin verotuloja.
Noissa vaihtoehdoissa on aika iso kokoero, siinä missä järjestäytyneeseen rikollisuuteen kuuluvia henkilöitä on joitain satoja tai muutama tuhat, huumausaineiden käyttäjiä on kymmeniä tuhansia. Vaikka yksittäisten rikollisten toiminta on isompi ongelma, niiden pienempi yhteismäärä tekee niiden toimintaan puuttumisen paremmin mahdolliseksi.
Jos huumeista pitää maksaa apteekillekaan, se ylläpitää rikoksia niin että nekin rahat pitää hankkia jostain. Ja myös niin että apteekkien ryöstöt ja ryöstöyritykset lisääntyy, kun niiden pitää ylläpitää aiempaa laajempaa valikoimaa huumaavia aieneita.
Se ei ole yksi laina vaan monta pienempää. Rinteen ja Marinin hallitukset oli vallassa 6. kesäkuuta 2019 - 20. kesäkuuta 2023, sinä aikana otettiin 20. kesäkuuta 2023 - toukokuu 2027 erääntyviä sarjaoblikaatioita 27 kappaletta, yhteisarvoltaan 15,362 miljardia. EMTN- ja velkasitoumuksia ei näytä osuvan aikavälille. Eli noin kolmasosa edellisen hallituksen lainasta on tämän hallituksen maksulistalla.
Vois tietenkin myös rajata eräpäivän perusteella pelkästään nykyhallituksen maksettavaksi lankeavia ja kattoa minkä hallituksen ajalla ne oli otettu.