Kaveri kehuu usein näitä Saarikiven kolumneja ja ymmärrän kyllä miksi. Olen itsekin havahtunut siihen, että englanti hiipii hiljalleen osaksi kieltä ja ilmaisuja. Sen takia pyrin välttämään esim. anglismien käyttöä omassa puheessani (on muuten pelejä striimatesaa aika hankalaa ja samalla hauska haaste😃).
Toisaalta historiaihmisenä näen, että kulttuuri ja kieli elää ja muuttuu. Se on tehnyt niin aina ja tekee niin jatkossakin. Vieraat kielet voivat myös rikastaa kulttuuria ja kyllä tietynlaisella kansainvälisyydelläkin on arvonsa. Se että Turku brändätään (anglismi, huom.) Turku Centeriksi on ohimenevää markkinointipöhinää. Muutaman vuoden kuluttua sillä on jokin toinen nimi ja uudet sloganit (anglismi, taas).
Oma näkökulmani on siis, että Suomen kieltä tulisi arvostaa ja vaalia, mutta kuitenkin niin ettei samalla dissailla (taas!) muita kieliä. Tulevaisuuden Suomi on entistä monikielisempi ja -kulttuurisempi paikka ja olisi tärkeää saada tästä mahdollisimman paljon hyvää ja hyötyä irti.
Oma näkökulmani on, että maailma olisi paljon parempi paikka jos kieliä sanan nykyisessä merkityksessä olisi tasan yksi. Loppupelissä ihan sama, mikä kieli tuo on, mutta tällä hetkellä kehityssuunta vaikuttaa siltä, että se on englanti. Jos tuon utopian saavuttamiseen tarvii antaa yhden suomen kuolla, niin tervemenoa minun puolesta.
PS: "suomen kieli" kirjoitetaan pienellä ;-)
Jos sekaan oli livahtanut suomen kieli isolla, niin syytän puhelimeni autocorrectia 😉
Anteeksi tuplapostaus edelliseen. Halusin kuitenkin vielä kommentoida tätä sanoakseni, että olen eri mieltä. Kielten moninaisuus on ääretön rikkaus, kunhan löytyy tapa, jolla eri kieliä äidinkielenään puhuvat ihmiset voivat kommunikoida.
Kieli on paljon muutakin kuin puhetta ja kirjoitusta. Se on tapa jäsentää, järkeistää ja ymmärtää maailmaa. Kukin kieli tekee tätä tavallaan eikä yksikään kieli pysty ilmaisuvoimaltaan välittämään kaikkea tietoa. Kieli on pitkälti ajattelua, joka on tiivistetty ja muotoiltu muiden kanssaeläjien ymmärtämään muotoon.
Pelkästään suomi heijastelee alueellemme tyypillistä ajattelu- ja kokemusmaailmaa ja tekee sitä tavoilla joihin esimerkiksi englanti ei pysty. Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi sukupuolipronominien puuttuminen suomen kielestä. Monessa muussa kielessä kaikki on jaoteltu sukupuolen mukaan. Toinen esimerkki ovat tietyt onomatopeettiset sanat, jotka ovat meille ominaisia mutta puuttuvat muista kielistä. Sama pätee kykyyn muodostaa yhdyssanoja ja taivuttaa sanoja. Sitten on sanoja, jotka ilmaisevat asioita, joita muut kielet eivät yksinkertaisesti kykene.
Sama pätee kaikkiin kieliin. Siksi yksittäisen kielen ilmaisuvoima on aina ainutlaatuista ja merkittävää. En siis soisi suomen tai minkään muunkaan kielen katoavan. Sen mukana katoaa kokonainen tapa ymmärtää ja kokea elämää sekä maailmaa.
Kaveri kehuu usein näitä Saarikiven kolumneja ja ymmärrän kyllä miksi. Olen itsekin havahtunut siihen, että englanti hiipii hiljalleen osaksi kieltä ja ilmaisuja. Sen takia pyrin välttämään esim. anglismien käyttöä omassa puheessani (on muuten pelejä striimatesaa aika hankalaa ja samalla hauska haaste😃).
Toisaalta historiaihmisenä näen, että kulttuuri ja kieli elää ja muuttuu. Se on tehnyt niin aina ja tekee niin jatkossakin. Vieraat kielet voivat myös rikastaa kulttuuria ja kyllä tietynlaisella kansainvälisyydelläkin on arvonsa. Se että Turku brändätään (anglismi, huom.) Turku Centeriksi on ohimenevää markkinointipöhinää. Muutaman vuoden kuluttua sillä on jokin toinen nimi ja uudet sloganit (anglismi, taas).
Oma näkökulmani on siis, että Suomen kieltä tulisi arvostaa ja vaalia, mutta kuitenkin niin ettei samalla dissailla (taas!) muita kieliä. Tulevaisuuden Suomi on entistä monikielisempi ja -kulttuurisempi paikka ja olisi tärkeää saada tästä mahdollisimman paljon hyvää ja hyötyä irti.
Oma näkökulmani on, että maailma olisi paljon parempi paikka jos kieliä sanan nykyisessä merkityksessä olisi tasan yksi. Loppupelissä ihan sama, mikä kieli tuo on, mutta tällä hetkellä kehityssuunta vaikuttaa siltä, että se on englanti. Jos tuon utopian saavuttamiseen tarvii antaa yhden suomen kuolla, niin tervemenoa minun puolesta.
PS: "suomen kieli" kirjoitetaan pienellä ;-)
Jos sekaan oli livahtanut suomen kieli isolla, niin syytän puhelimeni autocorrectia 😉
Anteeksi tuplapostaus edelliseen. Halusin kuitenkin vielä kommentoida tätä sanoakseni, että olen eri mieltä. Kielten moninaisuus on ääretön rikkaus, kunhan löytyy tapa, jolla eri kieliä äidinkielenään puhuvat ihmiset voivat kommunikoida.
Kieli on paljon muutakin kuin puhetta ja kirjoitusta. Se on tapa jäsentää, järkeistää ja ymmärtää maailmaa. Kukin kieli tekee tätä tavallaan eikä yksikään kieli pysty ilmaisuvoimaltaan välittämään kaikkea tietoa. Kieli on pitkälti ajattelua, joka on tiivistetty ja muotoiltu muiden kanssaeläjien ymmärtämään muotoon.
Pelkästään suomi heijastelee alueellemme tyypillistä ajattelu- ja kokemusmaailmaa ja tekee sitä tavoilla joihin esimerkiksi englanti ei pysty. Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi sukupuolipronominien puuttuminen suomen kielestä. Monessa muussa kielessä kaikki on jaoteltu sukupuolen mukaan. Toinen esimerkki ovat tietyt onomatopeettiset sanat, jotka ovat meille ominaisia mutta puuttuvat muista kielistä. Sama pätee kykyyn muodostaa yhdyssanoja ja taivuttaa sanoja. Sitten on sanoja, jotka ilmaisevat asioita, joita muut kielet eivät yksinkertaisesti kykene.
Sama pätee kaikkiin kieliin. Siksi yksittäisen kielen ilmaisuvoima on aina ainutlaatuista ja merkittävää. En siis soisi suomen tai minkään muunkaan kielen katoavan. Sen mukana katoaa kokonainen tapa ymmärtää ja kokea elämää sekä maailmaa.